Aah, mikä tunne pitää taas näppäimistöä käsissä! Olen pitänyt pakkotaukoa, kun koneemme on itsepäisesti kieltäytynyt toimimasta... Tai no: hajosi kuin paska tuulettimeen... Onneksi The Pelastava Enkeli eli new kone tulee lähipäivinä. Taitaa olla aika alkaa ahdistelemaan postinkantajaa...
Olen nyt ystävieni kaksosten luona ja poden sokerihumalan jälkeistä krapulaa. Siispä namua naamaan! (arvatkaapa vain, menenkö ratsastamaan)
Kiitän Luojaa, että kivikaudelta peräisin oleva vaakamme (pitäisi varmaan lähettää se Antiikkia, antiikkia- ohjelmaan) on melkein yhtä hajonnut kuin koneemme, koska arvelen lihoneeni jo muutaman joulun edestä (eli ei 50, vaan peräti 100 kg). Tilannetta valaiskoon se, että jouluun on vielä kuukausi. Aloitan suklaan syömisen aina kaksi kuukautta ennen joulua, ja lopetan sen kaksi kuukautta ennen seuraava joulua. Tekniikkani ei petä! Ainakin isä menee halpaan...
Tahtoisin ilmoittaa olevani onnellisesti naimisissa Donald Thrumpin kanssa. Valitettavasti olen erokierteessä Matin kanssa. Aina kukkarossa, nimittäin. Ja vielä ennen joulua! Mitä oikein ajattelin lainatessani kuusikymmpiä isältä ('tämä takki on saatava!')?! Lisäksi olen velkaa kirjastolle 8e. Jipii, hahaa, hehee...
No, nyt täytyy mennä
Tiedätte, että rakastatte minua
Teidän,
Noelle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti